Ylen asiantuntijat

Yle lähetti tänään (keskiviikkona) noin kymmenen aikoihin finanssikriisiä käsittelevän dokumentin. Kirjoitan jossain vaiheessa enemmän tuosta finanssikriisistä, mutta tähän väliin kiinnittäisin huomion Ylen dokumentissa haastateltuihin ekonomisteihin.

Paul Krugman: Krugman voitti äskettäin Nobelin, mitä jotkin tahot pitivät lähinnä yrityksenä vaikuttaa USA:n presidentinvaaleihin. Krugman on viime vuosina terästäytynyt lähinnä George W. Bushin haukkumisella NYTimes-lehden kolumnistina ja blogaajana. (Krugman muuten aikoinaan kritisoi John Kenneth Galbraithia ankarasti siitä, että J.K. kirjoitti lähinnä suurelle yleisölle, tarjoten helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Kuten tästä paperista voi lukea, Krugmanista on nähtävästi tullut Galbraith.)

James K. Galbraith: Tunnetun keynesiläisen taloustieteilijän John Kenneth Galbraithin poika. Kuten yllä tuli mainittua, John kirjoitti lähinnä suurelle yleisölle kansantajuista tekstiä valtion interventioiden tarpeellisuudesta ja siitä, miten tulevaisuudessa monopolit hallitsevat maailmaa. Poika on seurannut isänsä kengissä ja on pelannut Krugmanin ohella merkittävää roolia keynesiläisen taloustieteen saattamisessa takaisin talouspolitiikan keskiöön finanssikriisin myötä.

Alice M. Rivlin: Vasemmistolaiselle Brookings-aivoriihelle työskentelevä Rivlin on jo pitkään demokraattien riveissä vaikuttanut tarjontapuolen taloustieteen kriitikko.

Näiden kolmen ekonomistin avulla Yle kokkasi keiton, jota jossain SDP-helvetissä voitaneen pitää reiluna & tasapuolisena katsauksena USA:n finanssikriisin syihin. Olivat sentään saaneet mukaan hieman Greenspanin Fedin kritiikkiä. Tosin Greenspan esitettiin hirveänä markkinaliberaalina, joka lähinnä dereguloi ja uskoi sokeasti vapaisiin markkinoihin.