Sosialismin toimivuus ei riipu ihmisluonnosta
Sosialismista puhuttaessa jotkut tulevat maininneeksi, että sosialismi voisi jopa toimia, jos ihmiset olisivat luonnostaan altruisteja eivätkä darwinisteja. Tämä ei tietenkään ole totta: suunnitelmatalouden toimivuuden kannalta on yhdentekevää, ovatko ihmiset luonnostaan altruisteja.
Markkinatalouden toimivuus (meidän nykyinen, korkea elintasomme) perustuu tehokkuuteen, jolla niukkoja resursseja allokoidaan. Kysynnän ja tarjonnan määräämät hinnat ovat "oikeita" hintoja, sillä ne perustuvat niukkuudelle. Poliitikkojen määräämät hinnat ovat poliittisia päätöksiä, jotka eivät perustu millekään. Tämän takia byrokraattien asettamat hinnat eivät tarjoa informaatiota resurssien suhteellisesta niukkuudesta. Koska sosialistitalouksissa ei hintamekanismin puutteen takia tunneta voittoja ja tappioita, voi jokin valtion suunnitteluvirasto käyttää vuodesta toiseen sata (kuvitteellinen niukkuuden määräämä maksimi) tuotannontekijää kymmenen tikkukaramellin tuottamiseen. Samanaikaisesti kapitalistinen talous saattaa käyttää sadasta tuotannontekijästä ainoastaan viisi viidenkymmenen tikkukaramellin tuottamiseen, ja muut tuotannontekijät vapautuvat johonkin muuhun käyttöön. Seurauksena elintaso nousee, kun tehokkuudesta johtuen ylimääräisiä resursseja vapautuu muuhun tuotantoon. Sosialistalous saa kymmenen tikkukaramellia, kapitalistitalous saa viisikymmentä tikkukaramelliä, tietokoneita, pleikkareita, guage kolmosia ja mäkkäreitä. Koska sosialistitaloudessa ei tunneta voittoja ja tappioita, ei heille ilmaannu mitään syytä tehostaa tuotantoa. Hintamekanismin puute siis johtaa siihen, että tuottajilla ei ole tarvittavaa informaatiota. Samasta syystä niukat resurssit käytetään tuhlaillen loppuun (tai ei käytetä ollenkaan, vaikka se olisi rationaalista). Koska öljylähteen ehtyminen ei näy hinnoissa, loppuu öljyntulo ennen aikojaan ilman että öljyn hinnan nousu olisi johtanut vaihtoehtoisen energialähteen valjastamiseen yleiseen käyttöön.
Kapitalistisessa taloudessa tehdas A saattaa keksiä jonkin uuden tavan tuottaa, mikä tehostaa tuotantoa ja lisää voittoja. Tämän seurauksena myös tehtaat B & C tehostavat tuotantoaan. Tähän joku voisi väittää, että silloinhan ihmisluonnossa on jokin vikana, jos ainoastaan voitonmaksimointi saa yksilöt tehostamaan tuotantoa (eli nostamaan kansan elintasoa), mutta sosialistitaloudessa ei yksinkertaisesti ole tarvittavaa informaatiota tuotannon tilasta, mistä johtuen vaihtoehtoiskustannukset pysyvät tuntemattomina. Jos sosialistitalous olisi täysin suljettu, homma rysähtäisi vielä pahemmin; nythän sosialistitaloudet voivat hyödyntää kapitalistien kehittämää teknologiaa eli sosialistitaloudet hyötyvät kapitalistien keskinäisestä kilpailusta.
Tällä tehottomuudella ei tietenkään olisi mitään väliä, jos eläisimme maailmassa, jossa resursseja olisi äärettömästi. Niukkuutta ei tunnettaisi, jolloin kaikkea voitaisiin tuottaa huolimatta siitä,
tuhlataanko jonkin hyödykkeen tuottamiseen voimavaroja. Tällöin sosialistitalous voisi käyttää ne sata tuotannontekijää kymmenen tikkukaramellin tuottamiseen, sillä tämä tuotanto ei olisi poissa jonkin toisen hyödykkeen tuottamisesta. Tuotannontekijöitä (työntekijöitä, raaka-aineita, pääomaa) olisi ääretön määrä entisen sadan sijaan.
Nykyisessä markkinataloudessa niukkoja resursseja allokoidaan ennennäkemättömällä tehokkuudella ilman minkäänlaista ylhäältäpäin tapahtuvaa ohjailua. Kirjassaan The Fatal Conceit Friedrich von Hayek vertaa markkinataloutta evoluutioon. Evoluutiohan on myös itseorganisoituva järjestelmä: ei ole olemassa mitään jumalia, jotka ohjailisivat lajiutumista. Näennäisestä kaaoksesta syntyy spontaanien prosessien kautta järjestys. Tämä järjestys ulottuu aina mikrotason biologisista prosesseista koko maailmankaikkeuteen. Hayek myös kritisoi vasemmistolaisten intellektuellien ylimielisyyttä (johon kirjan nimi viittaa): vasemmistointellektuellit kuvittelevat, että yhteiskunta voidaan tietoisesti, tarkkaa suunnitelmaa noudattaen rakentaa paremmaksi, kuin mitä se olisi ilman tietoista ohjailua. Heidän mielestään tähän tarvitaan oikeanlaisia ihmisiä valtionhallintoon ohjailemaan yhteiskuntaa oikeaan suuntaan. Ehkä tämä ylimielisyys myös selittää vasemmistointellektuellien halveksivan suhtautumisen näennäisesti tyhmiin jenkkipresidentteihin (Kerryn kannatus eurooppalaisten joukossa perustui pitkälti siihen, että häntä pidettiin jonkin sortin intellektuellina), joista huolimatta Yhdysvalloista kehittyi hallitseva valtio juuri siitä syystä, että näillä tyhmillä presidenteillä ei ollut samanlaisia haluja rakentaa yhteiskuntaa jonkin tietoisen suunnitelman mukaan kuin Hitlerillä, Stalinilla jne.
Sosialismin toimivuuden kannalta on siis täysin yhdentekevää, ovatko ihmiset luonnostaan altruisteja vai egoisteja. Vaikka jokainen ihminen olisi vilpittömästi kiinnostunut muiden elintason nostamisesta, ei suunnitelmataloutta saataisi toimimaan, sillä informaation puute tekee tämän mahdottomaksi.
Markkinatalouden toimivuus (meidän nykyinen, korkea elintasomme) perustuu tehokkuuteen, jolla niukkoja resursseja allokoidaan. Kysynnän ja tarjonnan määräämät hinnat ovat "oikeita" hintoja, sillä ne perustuvat niukkuudelle. Poliitikkojen määräämät hinnat ovat poliittisia päätöksiä, jotka eivät perustu millekään. Tämän takia byrokraattien asettamat hinnat eivät tarjoa informaatiota resurssien suhteellisesta niukkuudesta. Koska sosialistitalouksissa ei hintamekanismin puutteen takia tunneta voittoja ja tappioita, voi jokin valtion suunnitteluvirasto käyttää vuodesta toiseen sata (kuvitteellinen niukkuuden määräämä maksimi) tuotannontekijää kymmenen tikkukaramellin tuottamiseen. Samanaikaisesti kapitalistinen talous saattaa käyttää sadasta tuotannontekijästä ainoastaan viisi viidenkymmenen tikkukaramellin tuottamiseen, ja muut tuotannontekijät vapautuvat johonkin muuhun käyttöön. Seurauksena elintaso nousee, kun tehokkuudesta johtuen ylimääräisiä resursseja vapautuu muuhun tuotantoon. Sosialistalous saa kymmenen tikkukaramellia, kapitalistitalous saa viisikymmentä tikkukaramelliä, tietokoneita, pleikkareita, guage kolmosia ja mäkkäreitä. Koska sosialistitaloudessa ei tunneta voittoja ja tappioita, ei heille ilmaannu mitään syytä tehostaa tuotantoa. Hintamekanismin puute siis johtaa siihen, että tuottajilla ei ole tarvittavaa informaatiota. Samasta syystä niukat resurssit käytetään tuhlaillen loppuun (tai ei käytetä ollenkaan, vaikka se olisi rationaalista). Koska öljylähteen ehtyminen ei näy hinnoissa, loppuu öljyntulo ennen aikojaan ilman että öljyn hinnan nousu olisi johtanut vaihtoehtoisen energialähteen valjastamiseen yleiseen käyttöön.
Kapitalistisessa taloudessa tehdas A saattaa keksiä jonkin uuden tavan tuottaa, mikä tehostaa tuotantoa ja lisää voittoja. Tämän seurauksena myös tehtaat B & C tehostavat tuotantoaan. Tähän joku voisi väittää, että silloinhan ihmisluonnossa on jokin vikana, jos ainoastaan voitonmaksimointi saa yksilöt tehostamaan tuotantoa (eli nostamaan kansan elintasoa), mutta sosialistitaloudessa ei yksinkertaisesti ole tarvittavaa informaatiota tuotannon tilasta, mistä johtuen vaihtoehtoiskustannukset pysyvät tuntemattomina. Jos sosialistitalous olisi täysin suljettu, homma rysähtäisi vielä pahemmin; nythän sosialistitaloudet voivat hyödyntää kapitalistien kehittämää teknologiaa eli sosialistitaloudet hyötyvät kapitalistien keskinäisestä kilpailusta.
Tällä tehottomuudella ei tietenkään olisi mitään väliä, jos eläisimme maailmassa, jossa resursseja olisi äärettömästi. Niukkuutta ei tunnettaisi, jolloin kaikkea voitaisiin tuottaa huolimatta siitä,
tuhlataanko jonkin hyödykkeen tuottamiseen voimavaroja. Tällöin sosialistitalous voisi käyttää ne sata tuotannontekijää kymmenen tikkukaramellin tuottamiseen, sillä tämä tuotanto ei olisi poissa jonkin toisen hyödykkeen tuottamisesta. Tuotannontekijöitä (työntekijöitä, raaka-aineita, pääomaa) olisi ääretön määrä entisen sadan sijaan.
Nykyisessä markkinataloudessa niukkoja resursseja allokoidaan ennennäkemättömällä tehokkuudella ilman minkäänlaista ylhäältäpäin tapahtuvaa ohjailua. Kirjassaan The Fatal Conceit Friedrich von Hayek vertaa markkinataloutta evoluutioon. Evoluutiohan on myös itseorganisoituva järjestelmä: ei ole olemassa mitään jumalia, jotka ohjailisivat lajiutumista. Näennäisestä kaaoksesta syntyy spontaanien prosessien kautta järjestys. Tämä järjestys ulottuu aina mikrotason biologisista prosesseista koko maailmankaikkeuteen. Hayek myös kritisoi vasemmistolaisten intellektuellien ylimielisyyttä (johon kirjan nimi viittaa): vasemmistointellektuellit kuvittelevat, että yhteiskunta voidaan tietoisesti, tarkkaa suunnitelmaa noudattaen rakentaa paremmaksi, kuin mitä se olisi ilman tietoista ohjailua. Heidän mielestään tähän tarvitaan oikeanlaisia ihmisiä valtionhallintoon ohjailemaan yhteiskuntaa oikeaan suuntaan. Ehkä tämä ylimielisyys myös selittää vasemmistointellektuellien halveksivan suhtautumisen näennäisesti tyhmiin jenkkipresidentteihin (Kerryn kannatus eurooppalaisten joukossa perustui pitkälti siihen, että häntä pidettiin jonkin sortin intellektuellina), joista huolimatta Yhdysvalloista kehittyi hallitseva valtio juuri siitä syystä, että näillä tyhmillä presidenteillä ei ollut samanlaisia haluja rakentaa yhteiskuntaa jonkin tietoisen suunnitelman mukaan kuin Hitlerillä, Stalinilla jne.
Sosialismin toimivuuden kannalta on siis täysin yhdentekevää, ovatko ihmiset luonnostaan altruisteja vai egoisteja. Vaikka jokainen ihminen olisi vilpittömästi kiinnostunut muiden elintason nostamisesta, ei suunnitelmataloutta saataisi toimimaan, sillä informaation puute tekee tämän mahdottomaksi.
posted by MSandt at 8:03 PM
4 Comments:
Hyvin kirjoitettu. Olennainen asia taloudesta, jota on hankala saada mahdutetuksi vasemmistolaisten päähän.
Toni Heinonen on myös kirjoittanut aiheesta Vapaasana.netissä.
Kirjoitat sulkujen sisällä: (nykyinen korkea elintasomme).
Ovatko Länsi-Euroopan korkeimmat väkivaltarikosluvut, kasvaneet mielenterveysongelmat, rikkainta kansanosaa tukevat veropoliittiset ratkaisut (joissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun samaan aikaan esimerkiksi Suomessa kunnallisveroa, joka iskee kovimmin juuri vähätuloisiin, nostetaan), kohoava inflaatio tai työelämän tehoton projektimuotoisuus ja yleinen epävarmuus merkkejä korkeasta elintasosta?
Vai onko korkea elintaso ainoastaan mäkkäriä ja guage kolmosta? Kirjoitat itsessään hyvin rationaalista ja perusteltua tekstiä, mutta sen lähtökohdat ovat mielestäni kieroutuneet - peräänkuuluttamasi vapaus toteutuu ihannesysteemissäsi de facto vain ennastaan hyvinvoivalla kansanosalla. Ilman tulonsiirtoja markkinatalous ajaa matalapalkka-alan ihmiset kestämättömään tilanteeseen. Tilanteeseen, joka saadaan pidettyä hyvinsyövien kannalta suotuisana ainoastaa poliisivaltiomaisin elkein, kuten silkan sosialismin kanssa temppuilevien valtioidenkin tapauksissa.
"merkkejä korkeasta elintasosta?"
Eivät. Luettelemasi seikat eivät tee Suomesta matalan elintason maata. Ilman markkinataloutta ongelmia olisi runsaasti enemmän. Mikään järjestelmä ei tietenkään poista kaikkia sosiaalisia ongelmia. Missä tahansa järjestelmässä esiintyy yksilöitä, jotka eivät sopeudu.
"Ovatko Länsi-Euroopan korkeimmat väkivaltarikosluvut"
Tällä on enemmän tekemistä suomalaisten säälittävän alkoholikulttuurin kuin pahoinvoinnin kanssa.
"rikkainta kansanosaa tukevat veropoliittiset ratkaisut"
Rikkaat maksavat nyt jo eniten veroja. Onnistumisesta ei pitäisi rangaista. Jos verokertymä ei riitä menoihin, menoja voidaan aina karsia. Niitä kyllä Suomessa riittää karsittavaksi.
"kohoava inflaatio"
Inflaatio ei ole mitenkään hälyttävän korkealla tasolla Suomessa tai muissakaan länsimaissa. Vrt. nykyistä tilannetta vielä parikymmentä vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, jossa valtiolla oli enemmän sananvaltaa rahapoliittisissa asioissa.
Sinänsä nykyisellä inflaatiolla on enemmän tekemistä maltilliseen inflaation kasvattamiseen tähtäävän nykyisen rahajärjestelmän kuin markkinatalouden kanssa. Viimeaikaiset energian hinnan nousut johtuvat öljyn, maakaasun jne. valtionomistuksesta.
"yleinen epävarmuus"
Tämähän johtuu mm. työmarkkinoiden säännöstelystä ja kohtalaisen korkeasta irtisanomissuojasta. Epävarmuutta työpaikkojen suhteen esiintyy eniten nimenomaan niissä maissa, joissa työmarkkinat ovat jäykät.
"peräänkuuluttamasi vapaus toteutuu ihannesysteemissäsi de facto vain ennastaan hyvinvoivalla kansanosalla."
Miten niin? Vapaushan ei tarkoita sitä, että kaikilla on oikeus Porscheen.
"Ilman tulonsiirtoja markkinatalous ajaa matalapalkka-alan ihmiset kestämättömään tilanteeseen."
Markkinatalous ei aja ketään mihinkään. Markkinataloudessa jokainen yksilö on vastuussa tekemistään päätöksistä, sillä markkinataloudessa jokainen yksilö hallitsee itseään.
Hyvää tekstiä ja siihen liittyen suosittelen tarkastamaan Eric D. Beinhockerin "The Origin Of Wealth" opuksen.
@anon:
"peräänkuuluttamasi vapaus toteutuu ihannesysteemissäsi de facto vain ennastaan hyvinvoivalla kansanosalla"
jasså. suosittelen käyttämään vapauttasi opiskeluun tai yleiseen itsesi kehittämiseen jotta voit maagisesti muuntautua ennastaan hyvinvoivan kansanosan jäseneksi. sinulla on täysi oikeus ja vapaus opiskella, vieläpä ilmaiseksi, mutta luonnollisesti olet kyynisesti jättänyt koulut kesken ja sitten harmittelet maailman menoa pää tyhjänä ja silmät sumeina, katkeroituneena ja yksin, itsemurhan partaalla keikkuen. säälittävää preka-eetuilua. painu vittuun inisemästä.
Post a Comment
<< Home