eroakirkosta.fi

Saturday, March 06, 2010

Rooted in the same philosophy

Parts of a Nazi Party program adopted in 1920:

We ask that the government undertake the obligation above all of providing citizens with adequate opportunity for employment and earning a living.

The activities of the individual must not be allowed to clash with the interests of the community, but must take place within its confines and be for the good of all. Therefore, we demand: ... an end to the power of the financial interests.

[We] combat the... [Jewish-]materialistic spirit within and without us, and are convinced that a permanent recovery of our people can only proceed from within on the foundation of The Common Good Before the Individual Good.

-Der Nationalsozialismus Dokumente 1933-1945, edited by Walther Hofer

Labels: , , , , , , , ,

2 Comments:

Blogger alekhine said...

heh mikä tämän idea on, todistaa että Natsit oli kommunisteja, sosialisteja ja ties vaikka mitä, vai? Kannattaisi tosiaan hieman ehkä tutustua kansallissosialistisen Saksan historiaan ennen kuin alkaa moisia kirjoitella.

1920 puoluekokouksessa esitetty Saksan työväenpuolueohjelma (nimi muutettiin myöhemmin) syntyi, lähinnä kolmen miehen Drexler, Feder ja Hitler vaikutuksesta. Pitää muistaa, että Hitler ei perustanut puoluetta, vaan liittyi siihen myöhemmin ja vuonna 1920 Hitlerin asema ei ollut vielä sama mitä myöhemmin. Mikäli vaivautuisit lukemaan koko ohjelman, huomaat että se on täysin sekava ja epälooginen jossa tarjotaan kaikkea työläisille keskiluokalle ja maanviljelijöille ja lähes kaikki kohdat unohdettiinkin kun puolue lopulta pääsi valtaan.

Itseasiassa tuosta ohjelmasta löytyy paljon rankempaakin materiaalia mitä toit esille mm. 11. kohta vaatii muusta kuin työstä saatujen tulojen lakkauttamista 12. kohdassa vaadittiin trustiutuneiden teollisuuksien kansallistamista 13. kohta suurteollisuuden osinkojen jakamista valiton kanssa, 14. maavuokran ja keinottelun lopettamista 16. kohta kehotti terveen keskiluokan ylläpitämiseen sekä vaati tavaratalojen kansallistamista ja vuokraamista pienellä vuokralla pikkukauppiaille. Nämä vaatimukset otettiin ohyjelmaan mukaan Drexlerin ja Federin vaatimuksesta, jotka ilmeisesti vielä tuolloin uskoivat kansallissosialismin sosialismiin. Hitler ei paljon itse ymmärtänyt talousasioista, mutta totesi myöhemmin nämä kohdat harmilliseksi kun suuryritykset alkoivat rahoittamaan voimakkaasti kansallissosialisteja. Huomattavaa on, että tuon ohjelma sosialististen osuuksien kummatkin kirjoittajat menettivät myöhemmässä vaiheessa merkittävän asemansa puolueessa.

May 07, 2010 6:34 PM  
Anonymous Anonymous said...

http://liberalismi.net/wiki/Kansallissosialismi
Alekhine on trolli, joka väittää, että keskusjohtoisimmat kommunistimaat (jollaisia on enää lähinnä Pohjois-Korea, ennen oli Kambodzha ja ehkä mm. jokunen Afrikan maa) eivät olisi sen pahempia kuin kapitalistisimmat maat (joita ovat USA, Pohjoismaat, Hongkong, Singapore, Kanada, Hollanti, Uusi-Seelanti ym.).

Tässä silti verryttelyn vuoksi pari vasta-argumenttia.

http://liberalismi.net/wiki/Kansallissosialismi
Kansallissosialismi eli natsismi oli Hitlerin Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen nationalistinen, kollektivistinen, valtiojohtoinen ja osittain sosialistinen aate.

25 kohdan puolueohjelma[1] muodostui lähinnä nationalistisista ja sosialistisista elementeistä.

Erik von Kuehnelt-Leddihn esittää, että 10 ohjelman 25 kohdasta olivat työväenluokan asian ajamista, mm. työllisyyden puolustaminen, yritysvoittojen jako työntekijöille, pääomatulojen lakkauttaminen, kuolemantuomio keinottelijoille ja koroillaeläjille, trustien ja suurkauppojen sosialisoiminen, eläkejärjestelmän laajentaminen, yhtäläisen koulutuksen tarjoaminen köyhimmillekin, lapsityön kielto ja pääoman herruuden lakkauttaminen.[2] William Brusteinin mukaan nämä ohjelmakohdat ja Drexlerin lausunnot osoittavat, että natsipuolueella oli alkuperä työväenpuolueena.[3]

Käytännössä Hitler ei antanut ohjelman sitoa käsiään mutta toteutti mm. siihenastisen historian edistyksellisimmän hyvinvointivaltion sosiaaliturvineen ja hyvinvointipalveluineen sekä otti suuryritykset valtion kontrolliin, pääsääntöisesti kuitenkin ottamatta niitä valtion omistukseen. Kyseessä oli siis eräänlainen puolisosialistinen puolisuunnitelmatalous.

== Kansallissosialismi ja sosialismi ==

On kiistelty paljon siitä, miten sosialistisia kansallissosialismi ja natsi-Saksa olivat, eikä asiasta ole yksimielisyyttä. Sekä ohjelmaltaan että käytännön politiikaltaan ne olivat sosialistisempia kuin Vasemmistoliiton ohjelmat tai käytännön politiikka.
Puolueen 25-kohtainen kansallissosialistinen puolueohjelma[1] esitti 10 sosialismille läheistä vaatimusta kuten "tulot muusta kuin työstä on lakkautettava", "kaikki yritykset on kansallistettava", "sotavoitot konfiskoidaan", "suurten yritysten voitot jaetaan, "laajennetaan eläkkeitä", "maareformi")[4].

Hitler julisti: "me olemme sosialisteja, me olemme nykypäivän kapitalistisen talousjärjestelmän vihollisia",[5] mutta hän korosti, ettei hänen sosialisminsa ole marxilaista sosialismia, jota hän vastusti, ja Hitlerin puheita on pidetty ristiriitaisina ja tilanteeseen ja yleisöön sovitettuina.

Sen sijaan natsi-Saksan käytännön taloudessa oli paljon monille sosialistisille ja suunnitelmatalousmaille yleisiä tunnusmerkkejä:[6][7][8][9]

osingot rajoitettiin 6 %:iin kirjapääomasta (joka voi olla paljon vähemmän todellisestä pääomasta)
palkkasääntely
hintasääntely (rikkojia uhattiin keskitysleirillä)
runsaat julkiset työt ja julkiset investoinnit
valtiojohtoisuus
suuret budjettivajeet
tuonnin leikkaaminen valtiojohtoisesti
suunnitelmatalouden malliin määrättiin tuotantotavoitteita (lisää terästehtaita, tekstiilitehtaita jne.)
sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen lisääminen
siirtyminen osittaisesta vapaakaupasta lähelle omavaraisuutta ja kauppakumppanien määrän ankara rajoittaminen.[10]
valtion määräämä pakkotyö.

Toisaalta valtaa siirrettiin valtiolle paitsi yrityksiltä myös muilta markkinatoimijoilta kuten työntekijöiltä, joilta kiellettiin lakot ja ammattiliitot.

Kapitalistisen markkinatalouden sijaan valtio antoi komentoja suoraan yrityksille mutta antoi näiden usein olla muodollisesti aiempien omistajiensa omistuksessa hyödyttäen näitäkin. On kiistelty, missä määrin Hitler liittoutui eräiden kapitalistien kanssa ja suosi näitä ja toisaalta haittasi muita, mutta kapitalistista markkinataloutta hän vastusti.

Valtiojohtoisen politiikan seurauksena työllisyys parani mutta reaalipalkat laskivat 25 % 1933 - 1938. [6]

May 10, 2010 10:35 PM  

Post a Comment

Links to this post:

Create a Link

<< Home