Ei tarvetta ammattitaidolle

YLE:

Suomessa on syntynyt kasvava ammattitaitoisten työntekijöiden ryhmä, joiden panosta ei tarvita, sanoo työelämää tutkinut poliittisen historian emeritusprofessori Jorma Kalela.

Mielenkiintoista olisikin tietää, että miten pitkälle näiden ammattitaitoisten työttömien määrä tulee kasvamaan. Onko hyvinvointivaltion koulutusjärjestelmä luonut pysyvän ongelman, jonka korjaamiseen menee kymmeniä vuosia, olettaen, että äänestäjä ymmärtää tämän(kin) ongelman lähteen?

Fi-lib-blogin Lasse Pitkäniemi väänsi ongelman syyn rautalangasta:

opiskelupaikkoja on liian vähän, koska ne ovat pahasti alihinnoiteltuja, mikä on lisännyt räjähdysmäisesti kysyntää, joka on puolestaan aikaansaanut jonoja sisäänottopäässä ja ammattitaidon ylitarjontaa ulostulopäässä.

Tuolta Fi-lib-postauksesta (kesältä 2005) löytyi toinenkin mielenkiintoinen pätkä:

"Joka keväinen kilpailu opiskelupaikoista on taas alkanut. Abiturientit lukevat pääsykokeisiin, [...] kuitenkin vain viidennes opiskelijoista saa opiskelupaikan jo seuraavana syksynä. Menee noin 2-3 vuotta ennen kuin ikä luokka sijoittuu jatko-opintoihin."

Liiankin tuttua. Yhdysvalloissa homma toimii selvästi paremmin. Lainaus kirjasta Cowboy Capitalism (hirveää CATO-propagandaa):

"students who completed high school in 2002: 43.8 percent of those who came from the fifth of households that had the lowest family income were enrolled in college the following October." (lähteiksi listattu Bureau of Labor Statistics ja Department of Education)

Siis Yhdysvalloissa jopa köyhät pääsevät nopeammin aloittamaan jatko-opintonsa kuin suomalaiset abiturientit. Kaikista amerikkalaisista abiturienteista n. 65% on sijoittunut jatko-opintoihin valmistumisen jälkeisenä syksynä.