Lisää vapaakaupasta ja USA:n esivaaleista
Greg Mankiw (taloustieteen piieizdii) esittelee McCainin, Obaman ja Clintonin politiikkaa vapaakaupan suhteen. Mankiw mm. mainitsee, että tohtorin tutkinnon omaavista AEA:n (merkittävin taloustieteilijöiden järjestö) jäsenistä lähes 90% kannattaa vapaakauppaa, mutta yleisön mielipide on kääntynyt vapaakaupan vastaiseksi, kiitos Obaman, Hillaryn ja muiden populistien retoriikan. (Vertailun vuoksi mainittakoon, että Vapaasanan mukaan Suomessa globalisaatioon suhtaudutaan myönteisemmin.) John McCain on toista maata. CATO antaa McCainille vapaakaupan ajamisesta jopa paremmat pisteet kuin Ron Paulille. (Tämä tosin johtunee Paulin ajoittain epäpragmaattisesta tavasta vastustaa vapaakauppasopimuksia periaatteen vuoksi.) Obama ja Clinton ovat vapaakaupan suhteen interventionisteja: he kannattavat sekä kotimaisen tuotannon subventointia että tullimuurien pystyttämistä. Obaman ja Clintonin kaltaiset hyvinvointia vihaavat protektionistit haluavat suojella muutaman ihmisen työpaikkaa miljoonien ihmisten kustannuksella.
McCainin ulkopolitiikka hipoo täydellisyyttä. Hän kannattaa vapaakauppaa, mutta on myös valmis turvautumaan USA:n sotilasmahtiin tarpeen vaatiessa. (Ja päinvastoin kuin USA:n nykyisen hallinnon pääjehut, McCainilla on omakohtaista kokemusta sotimisesta.) McCain on myös valmis edistämään kansainvälisiä suhteita diplomatialla: hänen roolinsa oli merkittävä USA:n normalisoidessa välit Vietnamiin 90-luvulla huolimatta McCainin kokemuksista vietnamilaisten sotavankina. McCain oli ensimmäisten joukossa kannattamassa Irakin miehityksen tuntuvaa lisäämistä.
Pari viikkoa sitten joku idiootti kertoi minulle, kuinka taloustiede virheellisesti olettaa esim. vapaakaupan olevan jokin maaginen keino, jolla elintaso kasvaa. Kyseessä ei tietenkään ole magia, vaan yksinkertainen, intuitiivisesti tajuttavissa oleva asia: jos sinulla on kymppi rahaa käytettävissä per päivä ja käytät 2€ Fazerin suklaalevyyn joka päivä, sinulta jää tämän jälkeen 8€ kulutettavaksi muihin tuotteisiin. Mutta jos Fazer kykenee tehostamaan tuotantoaan siten, että suklaalevyn hinta tippuu euroon, sinulle jääkin nyt 9€ kulutettavaksi muihin tuotteisiin. Kun samasta määrästä saadaan enemmän irti, elintaso nousee vääjäämättä. Tuotantoa kannattaa siirtää sinne, missä tuotannon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaisimpia.
Sinänsä toivoisin, että tällaisiin teknisiin selityksiin ei edes tarvitsisi tukeutua, mutta arvoihin vetoavat "valtiolla ei ole asiaa päättää yksilöiden kulutuksesta" -argumentit kaikuvat usein kuuroille korville varsinkin Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa valtioon ei suhtauduta samanlaisella skeptisyydellä kuin USA:ssa. Toki muutamat anarkisteiksi itseään kutsuvat hörhöt sanovat vastustavansa sekä valtiota että vapaakauppaa mutta "valtioton" vasemmistoanarkismi on pelkkä propagandavehje, jolla valtaa siirretään yksilöiltä kollektiiveille.
McCainin ulkopolitiikka hipoo täydellisyyttä. Hän kannattaa vapaakauppaa, mutta on myös valmis turvautumaan USA:n sotilasmahtiin tarpeen vaatiessa. (Ja päinvastoin kuin USA:n nykyisen hallinnon pääjehut, McCainilla on omakohtaista kokemusta sotimisesta.) McCain on myös valmis edistämään kansainvälisiä suhteita diplomatialla: hänen roolinsa oli merkittävä USA:n normalisoidessa välit Vietnamiin 90-luvulla huolimatta McCainin kokemuksista vietnamilaisten sotavankina. McCain oli ensimmäisten joukossa kannattamassa Irakin miehityksen tuntuvaa lisäämistä.
Pari viikkoa sitten joku idiootti kertoi minulle, kuinka taloustiede virheellisesti olettaa esim. vapaakaupan olevan jokin maaginen keino, jolla elintaso kasvaa. Kyseessä ei tietenkään ole magia, vaan yksinkertainen, intuitiivisesti tajuttavissa oleva asia: jos sinulla on kymppi rahaa käytettävissä per päivä ja käytät 2€ Fazerin suklaalevyyn joka päivä, sinulta jää tämän jälkeen 8€ kulutettavaksi muihin tuotteisiin. Mutta jos Fazer kykenee tehostamaan tuotantoaan siten, että suklaalevyn hinta tippuu euroon, sinulle jääkin nyt 9€ kulutettavaksi muihin tuotteisiin. Kun samasta määrästä saadaan enemmän irti, elintaso nousee vääjäämättä. Tuotantoa kannattaa siirtää sinne, missä tuotannon vaihtoehtoiskustannukset ovat alhaisimpia.
Sinänsä toivoisin, että tällaisiin teknisiin selityksiin ei edes tarvitsisi tukeutua, mutta arvoihin vetoavat "valtiolla ei ole asiaa päättää yksilöiden kulutuksesta" -argumentit kaikuvat usein kuuroille korville varsinkin Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa valtioon ei suhtauduta samanlaisella skeptisyydellä kuin USA:ssa. Toki muutamat anarkisteiksi itseään kutsuvat hörhöt sanovat vastustavansa sekä valtiota että vapaakauppaa mutta "valtioton" vasemmistoanarkismi on pelkkä propagandavehje, jolla valtaa siirretään yksilöiltä kollektiiveille.
Labels: economy, finland, finnish, globalization, socialism, united states, US elections 2008
9 Comments:
Vapaakaupasta olen tietysti kanssasi samaa mieltä, mutta "McCainin ulkopolitiikka hipoo täydellisyyttä"-repliikkisi oli todella omituinen.
Kerroit, että McCain "oli ensimmäisten joukossa kannattamassa Irakin miehityksen tuntuvaa lisäämistä". Onko tämä sitä "täydellisyyttä hipovaa ulkopolitiikkaa"? Mitä järkeä on Irakin miehityksen jatkamisessa ja miehitysjoukkojen lisäämisessä?
Mitä järkeä on Irakin miehityksen jatkamisessa ja miehitysjoukkojen lisäämisessä?
Sitä järkeä, että tämä ns. surge onnistui alentamaan väkivaltaa yli 50% alle vuodessa, ja osti Irakin sisäiselle poliittiselle prosessille tärkeää aikaa, jonka irakilaiset tosin osittain hukkasivat. Jenkeillä on moraalinen vastuu Irakin turvallisuudesta ainakin siihen asti, että Irakilla on toimiva poliisi ja armeija.
Tarkoitus ei tietenkään ole pitkittää miehitystä vuosikausia vain siksi, että irakilaiset ovat kyvyttömiä hoitamaan omat asiansa, mutta tätä surgea olivat kentällä toimineet upseerit vaatineet alusta pitäen.
Jos Irakin asioihin on pakko puuttua, niin huomattavasti parempi, halvempi ja vähemmän turhia uhreja tuottava strategia olisi pysyä Irakin ulkopuolella ja käydä silloin tällöin tekemässä lyhyitä operaatioita, esim. jos al-qaida saisi vallan.
Obamalla on kaikin puolin parempi Irak-strategia kuin McCainilla.
Pitkällä tähtäimellä USA:n Irak-strategia tulee todennäköisesti pohjautumaan tuollaisille pikaoperaatioille, tosin sillä erotuksella, että USA ei varsinaisesti pysy Irakin ulkopuolella, vaan majailee pysyvissä tukikohdissa Irakin sisällä.
vähemmän turhia uhreja tuottava
Tämä näkemys perustuu siihen naiiviin käsitykseen, että korkeat uhriluvut ovat seurausta USA:n läsnäolosta Irakissa, ja että uhriluvut jotenkin maagisesti laskisivat USA:n vetäytymisen seurauksena. Väkivalta on kuitenkin viime vuodet ollut seurasta etnisten ryhmien keskinäisestä vihanpidosta. USA:n joukot ovat (tai olivat) olleet sivustakatsojia Irakin sisällissodassa.
Tämä näkemys perustuu siihen naiiviin käsitykseen -- että uhriluvut jotenkin maagisesti laskisivat USA:n vetäytymisen seurauksena.
Ainakin siitä voitaisiin vähentää amerikkalaiset sotilaat.
Aika harvaa amerikkalaista sotilasta kiinnostaa demokraattien ja muiden sodanvastustajien "tuki". Irakista vetäytyminen ei ole kovin suosittu strategia Irakissa ja Afganistanissa aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden keskuudessa.
Irakista vetäytyminen ei ole kovin suosittu strategia Irakissa ja Afganistanissa aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden keskuudessa.
Tuo ei ole mikään argumentti. Irakissa ja Afganistanissa aktiivipalveluksessa olevat sotilaat eivät ole ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Ruohonjuuritason tetsaajilla voi olla täysin epärealistinen käsitys makrotason strategiasta. Tästä syystä mm. korpraali A. Hitler ei 1.mms:ssa tajunnut Saksan hävinneen.
En tietenkään tarkoittanut sitä, että Irakissa kannattaa pysyä vain siitä syystä, että amerikkalaissotilaat eivät kannata sieltä vetäytymistä.
Anonyymin kommentti vihjasi, että Irakista pitäisi vetäytyä pelkästään sotilastappioiden karsimiseksi, mikä olettaa jenkkisotilaiden olevan kyvyttömiä tekemään päätöksiä omista asioistaan ja tarvitsevan holhoamista. Amerikkalaissotilaat ovat Irakissa omasta vapaasta tahdostaan. Ainakin tässä vaiheessa jokaiselle on harvinaisen selvää, että Irakista ei ole löytynyt joukkotuhoaseita, joten esim. argumentti, jonka mukaan amerikkalaiset houkuteltiin väärin perustein sotimaan, ei päde.
Saa niitä jonkun verran holhota, ettei ihan turhan päiten tartte kuolla.
Aika moni sotilas on sotimassa myös rahan takia, eikä välttämättä niinkään omasta tahdostaan edes. Kapitalismi toimii.
Post a Comment
<< Home